Olen tänä syksynä ja talven aikaan neulonut valtavan määrän sukkia, lapasia, kämmekkäitä, pipoja, sormikkaita... ja arvatkaa kuinka monet olen itselleni tehnyt? 

 

 

No en yksiäkään.

 

Lapselle hätäisesti neuloin viikko takaperin sentään sukat, nekin sen takia kun toiset, ne ainoat enää jalkaan mahtuvat olivat unohtuneet yökylään. Tai siis toinen niistä. Oikein pikamatkan suoritus; aloin illalla kymmeneltä neulomaan kun tajusin että sukkia todella on vain yksi ja ulkona pakkasta lähes kolmekymmentä. Hiukan ennen kahtatoista päättelin langat ja menin nukkumaan. Ja lapsi sai aamulla sukat molempiin jalkoihinsa. ;)

Riemukseni löysin jokunen vuosi takaperin ostamani retrokirjat, joissa on hassunhauskoja ja aika kamaliakin 70-80-luvun vaihteen neuleita. Osa on todella kivoja malliltaan vaikka värit "hivelevät" silmiä. :D Mutta käyttökelpoisia ja yksinkertaisia malleja. Niitä on pakko kokeilla!

 

 

 

Mitä Sinä neulot kaikkein mieluiten? Ja kenelle? ;)

 

 

 

 

 

 

Meillä oli juuri ennen joululomaa koulussa pikkujoulu- ja työpajapäivä, jossa pääsi halutessaan kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja työvälineitä opastetusti.

Juuri eläkkeelle siirtynyt opettaja oli viimeisiä hetkiä työssään ja lähes viime töinään opetti minulle jotain todella ihanaa; neulakinnastekniikan. Rakastuin heti!

Laitan kuvia heti kun saan jotain valmista aikaan. Hidasta, mutta ah, niin ihanan koukuttavaa ja mukanaan vievää!!

 

 

Kudoin puilla kapeaa villakangasta joka kävi pesukoneessa hieman kutistumassa. Tuloksena oli hieno kolmiulotteinen rakenne, jota haettiinkin. Tykkäsin ihan valtavasti tämän työn kutomisesta, olisin voinut jatkaa sitä maailman tappiin saakka, mutta loimi loppui kesken. :D

Tästä tulee tuote, aika näyttää että mikä. Olen muhitellut paria ideaa mielessäni...

 

 

Ehdin ennen joulua myös painaa vähän kangasta, peurakangas oli opettajan mieleen ja tein näistä joululahjoiksi keittiöpyyhkeitä läheisille. Lahjat olivat kovin pidettyjä, eli onnistuivat nappiin.

 

 

Kotona on työn alla koko ajan jotain, neuleita, virkkausta, pieniä huovutustöitä ja korujen askartelua. Into tekemiseen ei laantunut vaikka joulu menikin jo ja lahjoissa oli työsarkaa melkein liikaa, tein siis kaikki joululahjat itse. Nälkä kasvaa syödessä... ;)

 

 

 

Oliiviöljysaippuat äkkiä tuloilleen, että ehtivät joululahjoiksi! Laitoin hihat heilumaan ja tänään jatkoin hommaa kun kuumeessa kituutan kotosalla joka tapauksessa.

Ohje ihan perinteinen oliiviöljysaippua, eli Kastiliansaippua.

500g Oliiviöljyä, 125g vettä ja 64g lipeää.

Näissä väreinä mm. vihreää teetä, kanelia ja ruususuolaa sekä hunajaa.

 

 

Täällä Raisiossa on saippuantekokurssi 22.11. ja minä opettajana!

Ilmoittautumiset [email protected] mitä pikimmiten ja saat itsetehtyjä joululahjoja ystäville ja sukulaisille. :)

 

Ruskea on väri joka jakaa mielipiteet.

Itselleni herahtaa suunnileen vesi kielelle välittömästi kun näen täyteläisen, tumman suklaan värisen ruskean. Sitäpaitsi se väri on muutenkin kiva. Ei lemppari, mutta miellyttävä, turvallinen, lämmin.

Sain hommakseni tehdä yhden mallipipon tuhdista, muhkeasta tummanruskeasta villasekoitelangasta.

Otin kasin pyöröpuikot ja pipoa alkoi tulemaan. Jos kasin puikot on kutojan kädessä niin valmistakin tulee ja äkkiä.

 

 

Vaikka neule on ihan tavallista helmineuletta, se todella pääsee edukseen kun lanka on näin muhkeaa.

Mieleeni tulevat välittömästi jostain syystä kahvinpavut neulepinnasta. Entä sinulle? :)

 

 

Ja suklaanruskeasta tulee väkisinkin mieleen se suklaa. ;)

 

 

Tällaiset kuolan valumista aiheuttavat korvakorut tein toista kuukautta sitten. Ne aiheuttavat aina pienen hysterian suklaata rakastavissa ystävissäni kun roikotan niitä korvissani.

Virkkasin hahtuvaa, ihanaa 100% suomenlampaan luonnonväristä villaa. Ajatus oli tehdä aivan muuta mitä lopputulos oli.

Mutta onnistuivat. Hattuina. :D

"Kas, Downton Abbey-hattuja!" tokaisi mieheni kun esittelin juuri pesukoneesta tulleita juttuja. Joista tuli siis hattuja.

Olin yllättynyt että mieheni ensinnäkin tiesi kyseisen sarjan ja että hän oli niinkin hyvin perillä kuinka rouvat ja neidit Downton Abbeyssa pukeutuivat ja millaisiin hattuihin sonnustautuivat. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki hänelle! :)

 

 

 

 

 

 

Lanka Vekkilän Museotilan hahtuvaa, kutosen koukku ja pylväitä, halkaisija noin 30 cm, hatun reunan korkeus 15-20cm ja sitten vaan neljänkympin pikapesuun koneeseen.

 

Sieltä tulee ulos hattu. :)